Loman loppu lähenee

Paljon on vettä Aurajoessa virrannut, ja tämä tyttö ei ole sen ihmeemmin saanut mitään aikaiseksi ainakaan käsitöiden suhteen, Pitsineule ei nyt oikein edisty. Oli liian kauan "telakalla" ja nyt ei innosta. Pop sentään valmistui suht nopeasti, ja myös tarpeeseen (*puuh* Suomen kesä), Muru tuli aloitettua mutta hätäkiirehoppu-tilauksena tuli mansikkapipo, niin Muru jäi myöskin "telakkaan". Tänhetkinen the neule on, (yllätys yllätys) Veera Välimäen suunnittelema Pinta. Ennen työreissua sitä en saa valmiiksi, en ole saanut edes hihoja vielä erotettua vartalo-osasta, mutta ei kun kutimet koneeseen mukaan, välilaskujen välillä ei ole muutakuin aikaa. Allekirjottanut kun ei lentokoneessa osaa nukkua, niin....

Mutta, jos käsitöiden suhteen homma seisoo, niin muuten sentään saanut jotain aikaiseksi. Kuten pääsin vihdoin sukuloimaan. Kerran viikossa tullut puhelu "milloin tulet käymään" siis tepsi. Sukulaiset siis vaikuttavat Kouvolan seudulla, ja tulipa siinä samalla käytyä Kotkan meripäivilläkin.

Sapokan vesipuistosta

 Entisen asuinpaikkani päätyseinä on näemmä myös saanut uutta taidetta

Ja kerran liikkumisen makuun (autolla) pääsi, nappasin äitimuorin mukaan ja kurvasin Verlaan. Jännä; vuosikausia asunut Kymenlaaksossa ja usein siellä käyn, mutta Verlassa tuli käytyä ensimmäistä kertaa. Vaikutuin. Sää nyt ei ollut kaikista suosiollisin (sadekuuroja), mutta tulin siihen tulokseen että kyllä kannatti ajaa n 35min pihasta pihaan. Tuonne siis joskus uudestaan :)

Kalliomaalauksia bongattavissa

Verlassa käynnin jälkeen oli kiva taas kurvailla tänne Suomen Turkuun, ja kotona sitten tuli vaan käytyä. Olin kaverille mennyt mainitsemaan että Paraisilla esiintyy Flute of Shame, ja kaveri vallan innostu. Eli kun kotiin pääsin (lauantaina), auton nokka kohti Paraista ja Sattmarkkia. Uusi kohde minulle, mutta ei jää sekään viimeiseksi käyntikerraksi. Tällä kertaa ei tullut syötyä mutta ensi

kesänä sitten, toivon mukaan. 

Sunnuntai meni sitten vaan loikoillessa, mutta mikäs siinä, keli oli syksyinen. Täydellinen sohvapäivä. Maanantai sitten taas "täysi rähinä päälle". Nimittäin työkaveri oli tullut Puolasta ja mukana oli "muutama" suklaalevy. Kävin ne hakemassa Luonnonmaalta ja sieltä oli hyvä palata kivenheitto takaisinpäin, Naantaliin juhlistamaan Unikeonpäivää ( tänä vuonna unikeon tittelin sai Timo Koivusalo). Treffasin kaverin siellä, käytiin syömässä Cafe Amandiksessa vohvelit. Voin käsi sydämellä sanoa, että ne ovat maailman parhaat vohvelit. Toki Hollannissa ja Belgiassa on myös hyviä, mutta eivät ne maistui oikeastaan miltään ilman lisukkeita. Nämä Amandiksen vohvelit maistuvat ihan sellaisinaan, vaikka tilatessa joutuu tekemään päätöksen, ottaako makealla vai suolaisella täytteellä ;) Suu söisi kummankin, vaan maha ei vedä. Mutta, illan kruunasi Kirkkopuistossa ollut ilmaiskonsertti, viimeisinä esiintyivät Pete Parkkonen ja hänen jälkeen mr tissimaito, Arttu Wiskari. Ei pahaa sanottavaa kummankaan herran esiintymisestä. 

En tiedä johtuuko poikkeuksellisesta maanantaista, mutta nyt siis viikkorytmi aivan sekaisin. Tänään ollut koko päivän tiistaissa. Ehkäpä huomenna kellon soidessa (aamulla kampaaja) saan jotenkin synkronoitua sisäisen kalenterin oikeaan ajankohtaan. Suotavaa olisi ainakin, kerran perjantaina on tarkoitus olla jo taas Lappeenrannan suunnalla :)

Valitan pitkää postausta, täytyisi näemmä kirjotella useammin niin ei tulisi luotua romaania ;) Kiitos jos olet jaksanut lukea loppuun asti (muuten, anteeksi :D )

Ensimmäinen vuosilomapäivä

Olipa aika tiukka loppurutistus töissä, reilu viikko pitkää päivää ja jäljet näkyy mustelmina pitkin kroppaa. Kuulostaa hurjalta vaan ei se sitä ole. Jostain syystä meikäläisellä on vaan kausia et mustelmia tulee mistä vaan.

Mutta, eilen aloitin jo loman katsomalla vuokraamon kautta Fifty shades of grey-elokuvan. Olipa paljon melua tyhjästä. Mutta on niitä huonompiakin ollut. Ja kirjat yhä lukematta.

Tänään sitten keskittynyt itseni miellyttämiseen. Aloitin aamun parvekekahvilla, jatkoin parvekkeella kutomista (Veera Välimäen Pop-huivi työn alla) ja välillä poikkesin sisällä vaan hakemassa juomista. Mihinkään ei ole kiire, tarkotuksenani oli käväistä Veripalvelun pisteessä verenluovutuksessa, vaan kerkeän huomennakin.

Jos tosiaan tänään keskittyisi siihen omaan hyvään oloon. Päiväkahvin kunniaksi tein vielä uunibanaaneja. Täydellisiä! Ja tottakai jäätelöä kyytipojaksi. Ja tietysti siivu vaahterasiirappia :)

Työkaverit kysyivät mitä lomalla meinaan tehdä. "Olen, saunon, olen, juon sihin, ja olen. Sitä mitä teen toisena päivänä, ei mitään hajua". Aika hyvin olen näemmä saanut letkautustani toteutettua.