Vuodenvaihde

Huomenna olisi taas vuoden viimeinen päivä. Aika summata mennyttä ja tehdä suunnitelmia tulevalle. En tiedä muista mutta 1.1.2016 aloitan operaation "Virve kuntoon". Alkanut itseään häiritä jatkuva väsynyt olo ja vetämättömyys. Tiedostan että syön väärällä tavalla ja liikun aivan liian vähän, mutta motivaatio ollut koko tämän vuoden hyvin alhaalla. Orjapiiskuriksi ostin joulun jälkeen uuden rannekellon/sykemittarin, Polarin A300:n. Samassa myös aktiivisuusmittari, niin jos vaikka "pakon" kautta löytäisin sen liikunnan ilon?

Joulu meni rauhallisesti sukulaisten luona. Mukaan otin keskeneräisen Aava-shaalin, mutta... Aattona olin jättänyt sen sängyn päälle, ja seuraavana aamuna kun aloin kaivamaan sitä vaatteiden ja päiväpeiton keskeltä, huomasin että puikko oli mennyt katki. Siskon koira oli tehnyt pesän sänkyyn ja samalla myös tämä neulos saanut osumaa. Ei auttanut itku markkinoilla, uutta puikkoa ei ollut saatavilla. Yhdet sukat oli kesken mutta ei ollut sukkafiilis. 

Joulupäivän vietin palapeliä kasaten, mutta Tapaninpäivänä oli jo pakkko tarttua puikkoihin. Olin varannut mukaan pari kerää (vihdoin oppinut etten osta enää vain yhtä kerää) Online Linie 350 Chester-lankaa. Ihanan pehmeää villan, polyakryylin ja kashmirin sekoitusta. Onneksi sukkapuikkoja oli mukana runsas valikoima, ja TAAS Mario-myssy puikoille. Olen vaan jostain syystä niin rakastunut siihen malliin! Mutta, onneksi oli 2 kerää, yksi kerä ei ihan riittänyt. Toisesta kerästä kun lankaa meni vaan parisen metriä, olikin mietintää mitä siintä teen. Tuommoinen määrä vaan jää niin helposti roikkumaan jonnekin. No, tulipa mieleen siskontyttö, ja pienen mietinnän jälkeen loin silmukat ja tuloksena oli tunturineulepipo. Ei hullumman näköinen, vaikka itse sanonkin.

Nyt mietintää mitä seuraavaksi. First date-poncho? Lazy afternoon takki? Timeless-huivi? Aavan jätän odottamaan inspiraatiota, sitä ei sen suhteen nyt ole :/

Joulun odotusta

On ollut vaikeuksia löytää joulumieltä. Mutta onko se ihme; kaupat tursuaa joulukrääsää jo lokakuusta lähtien, väkisinkin aiheeseen kyllästyy. Mutta, tänään läksin töiden jälkeen kävelylle Tuomaan markkinoille (http://www.tuomaanmarkkinat.fi/) ja sieltä Esplanadin puiston kautta takaisin rautakotiin. Täytyy myöntää, Senaatintorilta löytyi hiukan sitä kadonnutta fiilistä. Ehkä se oli se lämmin tunnelma ja tuoksut? Kaiken kaikkiaan pimeällä hyvin tunnelmallinen paikka. Luin ennakkoon että paikalla myös karuselli, ja mietin että... No, myönnän, se vaan sopi sittenkin suomalaiseen joulumarkkina-meininkiin. Ehkä se oli se pieni tuulahdus keski-Euroopasta :) 

Lahjat kun on jo tehty/hankittu (viimeiset tullee lähipäivinä postin kautta), sain rauhassa katsella ja imeä tunnelmaa. Mukaan tarttui toffeeta ja kauan etsimäni patasuti. Miten voi olla niin kiven alla se patasudin sijainti? Päivittäistavarakaupoista etsiminen oli tuhoon tuomittu ajatus, ja oma mielipide on että k o tuote on paras mahdollinen valurauta-astioiden kanssa. Mutta nyt kuitenkin uuden patasudin onnellinen omistaja :) 

Tuomaan markkinoilta kulku vei tosiaan kohti Esplanadin puistoa. Sunnuntaina ajoin ohi ja ihastelin auton ikkunan läpi valokoristeita. Nyt onneksi sää oli suosiollinen että pääsin kuvaamaan niitä.

Jos sitä huomenna aktivoituisia ja veisi joulukortit postiin. Kyllä, olen vielä niin vanhanaikainen että lähetä ihan fyysisiä kortteja. Jaa miksikö? Koska toivon myös saavani niitä itse tekstiviestien ja sähköpostien sijaan :)

Mutta tässä vielä muutama kuva ennen perillepääsyä;