Vuodenvaihde

Huomenna olisi taas vuoden viimeinen päivä. Aika summata mennyttä ja tehdä suunnitelmia tulevalle. En tiedä muista mutta 1.1.2016 aloitan operaation "Virve kuntoon". Alkanut itseään häiritä jatkuva väsynyt olo ja vetämättömyys. Tiedostan että syön väärällä tavalla ja liikun aivan liian vähän, mutta motivaatio ollut koko tämän vuoden hyvin alhaalla. Orjapiiskuriksi ostin joulun jälkeen uuden rannekellon/sykemittarin, Polarin A300:n. Samassa myös aktiivisuusmittari, niin jos vaikka "pakon" kautta löytäisin sen liikunnan ilon?

Joulu meni rauhallisesti sukulaisten luona. Mukaan otin keskeneräisen Aava-shaalin, mutta... Aattona olin jättänyt sen sängyn päälle, ja seuraavana aamuna kun aloin kaivamaan sitä vaatteiden ja päiväpeiton keskeltä, huomasin että puikko oli mennyt katki. Siskon koira oli tehnyt pesän sänkyyn ja samalla myös tämä neulos saanut osumaa. Ei auttanut itku markkinoilla, uutta puikkoa ei ollut saatavilla. Yhdet sukat oli kesken mutta ei ollut sukkafiilis. 

Joulupäivän vietin palapeliä kasaten, mutta Tapaninpäivänä oli jo pakkko tarttua puikkoihin. Olin varannut mukaan pari kerää (vihdoin oppinut etten osta enää vain yhtä kerää) Online Linie 350 Chester-lankaa. Ihanan pehmeää villan, polyakryylin ja kashmirin sekoitusta. Onneksi sukkapuikkoja oli mukana runsas valikoima, ja TAAS Mario-myssy puikoille. Olen vaan jostain syystä niin rakastunut siihen malliin! Mutta, onneksi oli 2 kerää, yksi kerä ei ihan riittänyt. Toisesta kerästä kun lankaa meni vaan parisen metriä, olikin mietintää mitä siintä teen. Tuommoinen määrä vaan jää niin helposti roikkumaan jonnekin. No, tulipa mieleen siskontyttö, ja pienen mietinnän jälkeen loin silmukat ja tuloksena oli tunturineulepipo. Ei hullumman näköinen, vaikka itse sanonkin.

Nyt mietintää mitä seuraavaksi. First date-poncho? Lazy afternoon takki? Timeless-huivi? Aavan jätän odottamaan inspiraatiota, sitä ei sen suhteen nyt ole :/

Joulun odotusta

On ollut vaikeuksia löytää joulumieltä. Mutta onko se ihme; kaupat tursuaa joulukrääsää jo lokakuusta lähtien, väkisinkin aiheeseen kyllästyy. Mutta, tänään läksin töiden jälkeen kävelylle Tuomaan markkinoille (http://www.tuomaanmarkkinat.fi/) ja sieltä Esplanadin puiston kautta takaisin rautakotiin. Täytyy myöntää, Senaatintorilta löytyi hiukan sitä kadonnutta fiilistä. Ehkä se oli se lämmin tunnelma ja tuoksut? Kaiken kaikkiaan pimeällä hyvin tunnelmallinen paikka. Luin ennakkoon että paikalla myös karuselli, ja mietin että... No, myönnän, se vaan sopi sittenkin suomalaiseen joulumarkkina-meininkiin. Ehkä se oli se pieni tuulahdus keski-Euroopasta :) 

Lahjat kun on jo tehty/hankittu (viimeiset tullee lähipäivinä postin kautta), sain rauhassa katsella ja imeä tunnelmaa. Mukaan tarttui toffeeta ja kauan etsimäni patasuti. Miten voi olla niin kiven alla se patasudin sijainti? Päivittäistavarakaupoista etsiminen oli tuhoon tuomittu ajatus, ja oma mielipide on että k o tuote on paras mahdollinen valurauta-astioiden kanssa. Mutta nyt kuitenkin uuden patasudin onnellinen omistaja :) 

Tuomaan markkinoilta kulku vei tosiaan kohti Esplanadin puistoa. Sunnuntaina ajoin ohi ja ihastelin auton ikkunan läpi valokoristeita. Nyt onneksi sää oli suosiollinen että pääsin kuvaamaan niitä.

Jos sitä huomenna aktivoituisia ja veisi joulukortit postiin. Kyllä, olen vielä niin vanhanaikainen että lähetä ihan fyysisiä kortteja. Jaa miksikö? Koska toivon myös saavani niitä itse tekstiviestien ja sähköpostien sijaan :)

Mutta tässä vielä muutama kuva ennen perillepääsyä;

Heijastuksia

Marraskuun puoliväli, eikä tietoakaan lumesta. Ennustelivat räntää alkuviikoksi mutta saas nähdä miten käy.

Mutta jos syksyn pimeys vetää mieltä matalaksi, niin tuo se jotain hyvääkin. Tuli tiistaina visio, että teen ystävilleni heijastimia.  Monena vuonna olen antanut ystävilleni joululahjoiksi heijastavia pinsseja, tuubihuiveja ja jopa ihan takkiin tipustettavia heijastimia.  Kauppaan ostamaan puuttuvia tavaroita (korupiikkejä, lukkoja ja renkaita), ja eikun tuumasta toimeen. Monessa muussakin blogissa (mm Unelmaloistoa) on tehtailtu sudenkorento-heijastimia, joita päätin kokeilla. Myönnän, jäin koukkuun heti. 

P

Heijastinkangasta onneksi tuli erään kerran ostettua reilummalti, nyt siintä ilo askarrella. 

Mutta summa summarum, ilo välillä askarrella eikä aina vaan kutoa. Ja missioni "yksikään ystäväni ei tule yliajetuksi koska hänellä ei ole heijastinta", jatkuu. Osittain voin kiittää myös Facebookin "Taikaviitta- siistii olla nolo" ryhmän luojaa, muistutti omalla kirjoituksellaan heijastimien tärkeydestä. 

Nenäpäivä

Hyvää nenäpäivää!

Kauanpa taas hurahti aikaa edellisestä kirjoituksesta, mutta jos sitä vastedes ainakin yrittäisi parantaa tapojaan. 

Jännä miten joistain jutuista tulee vaan tapoja. Muutama vuosi sitten olin muuten vaan perjantaina leiponut herkkuja, juuri nenäpäivänä. Mikä olikaan kivempaa kuin  syöpötellä ja tuijottaa nenäpäiväshowta. No, tänään sitten panostan asiaan. Uunissa pätkiskakku, sen jälkeen uuniin menee pannari ja lopuksi quiche lorraine. Onneksi pakastin olemassa, saa kakusta osan pakastettua ja muita herkkuja syön koko viikonlopun ajan, ei pääse turpoamaan ihan barbababaksi ;) 

Mutta kuten kuvasta näkyy, ei mene aina kuten Strömsössä ;) Taisi vuoka olla kuivamassa pesun jälkeen jotenkin kenossa, enkä älynnyt tarkastaa asiaa kaataessani taikinaa tai uuniin laittaessani. Harmi, tarveaineiden tuhlausta :p

Käsityörintamalla ei kuvattavaa, joululahjojen työstöä. Enkä vahingossakaan meinaa paljastaa mitä tulossa. Sen voin sanoa että vastaanottajat eivät palele :D

Mutta, jos sitä ottaisi kakun uunista, putsaisi sen (uunin) ja pannari valmistumaan. 

Täydenkuun höpinöitä

Monena päivänä pitänyt kirjottaa, mutta jostain syystä aina vaan jää. Mukamas niin paljon kaikkea muuta tekemistä. Mutta nyt täydenkuun kunniaksi sitten ;)

Tallinnassa tuli pikaisesti käytyä ja Karnaluksista tuli säkillinen lankaa ostettua. Sääli oli että neulontatarvike-hylly oli valikoiman suhteen huonontunut. Mutta enköhän tuon kestä, hyvä syy ostella kotimaasta.

Vahingossa huomasin tämän sivun, ja heti seuraavana päivänä taitokeskus Juseliukseen kyselemään. Eli, loimilangat oli jo valmiiksi viritetty, itse valitsit minkäväristä lankaa laitoit sukkulaan ja eikun toimeksi. Perjantaina olin Juseliuksessa heti kello 9, ja heti kangaspuiden ääreen. Tasaisempikin huivista olisi voinut tulla, mutta menkööt kokemattomuuden piikkiin. Itse olen tyytyväinen. Sen voin vielä tuon huivin myötä sanoa, että tämän tekeminen olisi hyvä opetus niille, jotka kitisee käsitöiden hinnasta. Loimilangat maksoivat ~10€/m, ja lanka jota käytin itse kutomiseen, maksoi n 10€/m myöskin. Eli pelkästään tarveaineet maksoivat 30€, puhumattakaan ajasta joka tuohon kului. Nyt aikaa meni kaikkinensa viitisen tuntia, ja pelkästään kudoin. Huivista tuli n. 2m pitkä. Huivi siis irroitettu puista, mutten ole vielä saanut päätettyä mitä hapsujen kanssa teen.

Tämmöinen. Ensimmäimen kangaspuilla tehty, ja voin todeta olevani tästä ylpeä. 

Mutta, kuten sanoin, päättely... Kommentoikaa ja auttakaa; kummalla tavalla. Hapsuja vai lettejä? Kalalangan otan pois jahka saan päättelyt tehtyä. 

Syksyä

Äkkiä se aika on mennyt sitten viime postauksen. Töissä ei sen ihmeempiä, mitä nyt lomaa edeltävinä päivinä oli erinäisiä häiriötekijöitä ulkopuolisen toimijan puolesta. Ei niistä sen enempää. Kotimatka oli pitkä ja raskas (en näemmä osaa enää nukkua vieraissa paikoissa), kotiin kun pääsi tunsi olevansa totaalisen raato, ja ilmeisesti ulkonäkö myös sinne viittaava, ihmiset tuijottivat "hieman" pitkään kun uskaltauduin ulos. Tässä nyt muutama kuva edellisen postauksen jälkeen;

Saapuminen Huippuvuorille

Longyearbyen

Eli tosiaan töistä kun läksimme, saavuimme Huippuvuorille Longyearbyeniin, ilmeisesti Huippuvuorten pääkaupunkiin siis (näin olen antanut itseni ymmärtää). Sieltä sitten lentäen muutaman mutkan kautta (ne halvat lennot, you know :/ ) takaisin kotiin. Ja kotiinpäästyäni olen vaan ollut. Eipä mitäin nimellistä ole tullut tehtyä, paitsi nyt lauantaina korkkasin terassikauden ja samalla laitoin myös tämän kauden pakettiin ;)

Mutta sitten käsitöihin. Pinta on vihdoin valmis! Se_on_ihana! Olen ihan täpinöissäni siintä, kelit vaan antaa odottaa että saisin sen aktiivikäyttöön.

Alunperin oli tarkoitus etten aloita mitään uutta ennenkuin vanhat on tehty, mutta Drops ilahdutti laittamalla merinolangat alennukseen juuri loman alun kunniaksi, joten... Dropsin Merino Extra Fine:a tarttui ihan vaan muutama kerä matkaan... Ja niistä aatoksena tehdä Veera Välimäen suunnittelema Aava. Mutta tulipa nyt tämän työmatkan aikanakin havaittua se, että JOS jossain on lankakauppa, minä löydän sen. Jopa tuolta Longyearbyenistä löysin hyvän markettivalikoiman lankoja, ja tulipa bongattua ihka oikea lankakauppakin (meinasin ensin kyllä kävellä ohi, oli kahvilan yhteydessä). Oli aivan pakko ostaa pari kerää Raumagarnin Puroa, + muutamaa muuta ihanan pehmeää lankaa. Kyllä ne norjalaiset vaan osaavat langan(kin) teon :)

Mutta, tässä kuulumiset tällä erää, saas nähdä onko viikon päästä kerrottavaa, viikolla käväisen etelänaapurissa, ja kuulen jo Karnaluksin kutsun :)

Pipoja, pipoja, pipoja...

Työmatkalla yhä Jäämerellä, ja kuten otsikosta voi jotain päätellä, niin ainakin sen että työkaverit unohtaneet pipot kotiin reissuun lähtiessään. Juu, Suomessa ennustettiin hellettä kun tehtiin töihin lähtöä. Mutta, ei se helle tänne yllä, kelit ovat olleet vaihtelevia.

Lämpötila nollan molemmin puolin, aurinko paistanu ympäri vuorokauden,

välillä tullut vettä, räntää ja jopa lunta. Myrsky vielä puuttuu repertuaarista, ja toivon ettei tulekaan. 

Mutta, niihin pipoihin... Laskin tässä aamulla että olen aloittanut 7 pipoa, purkanu yhden, saanut valmiiksi 4, yksi työkaverille tekeillä ja ensimmäisestä minkä meinasin itselle, loppui lanka kesken. Kotona loppuun kun saa taas k o lankaa hyppysiin. 

Mutta, Mario-myssy tuli purettua koska lanka loppui kesken. Lanka löysi uuden elämän "starving artist"-myssystä

Lanka loppui kesken "ryttyhattua" työstäessä, mutta teinpä laatikon pohjalta löytyneestä Teddy-kerästä testiversion. Ehkäpä tämä menee sydäntalvella ;)

Työkaverit ovat saaneet perus-ribbipipoja. Tyytyväisiä ovat olleet tähän asti. Väreistä ollut vänkäystä, mutta minkäs teet, miistä on tehtävä mitä on tarjolla. Ei ole lankapoijuja näkynyt, ovat varmaan maito- ja hedelmäpoijujen lähistöllä :D

*muistutus itselle; älä ikinä ota mitään lankaa mukaan vain yhtä kerää*

Ja matka etenee

Keskiviikkona tuli kauan odotettu päivä, lähtö merelle. Aamulla oli optimistinen olo, että kyllä illalla lähdetään. Puoliltapäivin optimismi oli vaihtunut jo epätoivoon, mutta ihme tapahtui ja illalla päästiin liikkeelle Stavangerista

Oli samaan aikaan huojentunu, helpottunut mutta myös haikea olo. Ei kamalasti ole täälläpäin tullut liikuttua, joten nyt matka on minulle kohti tuntematonta. 

Kieltämättä hiukan orpo olo ollut nyt parina päivänä, lintuja (lokkeja, suulia, myrskylintuja...) on näkynyt muttei pahemmin muuta laivaliikennettä saatikka maata. Kyllä tämä tästä, todennäköisesti maan näkeminen taas jo kulttuurishokki ;)

Stavangerissa oli kesä kun lähdettiin, Islannin kohtaa merellä selkeä syksy (viileänkostea keli ja 8-10c lämmintä), perillä todennäköisesti talvi. Koettelee kroppaa, vaan onneksi on lankaa ja puikot matkassa ettei varpaat palellu. Kauttarantain jo tullut työkavereilta kyselyä onnistuisiko villasukkien teko :D

Mutta, tälläistä tällä erää, kohta pääsee onneksi nukkumaan...

Matkustelua

Tulipa sitten vauhdikas loman lopetus. Torstaina taas sukulaisiin Kymenlaaksoon, ja perjantaina etelä-Karjalaan, Lemille ja Jalkosalmen lavan heinätansseihin. Perinteitä täytyy kunnioittaa, jo viides vuosi peräkkäin kyseisissä tansseissa, ja tottakai sitä ennen kaverin kanssa seurustelua säräpizzan lomassa. Ja kerran k o tapahtuma suhteellisen iso verrattuna paikkakunnan kokoon, ruokapuoleen oli panostettu. Kahvia, itseleivottuja pullia, lettuja, makkaraa, ja vähintäänkin kohtuulliseen hintaan. Musiikki oli hyvää ja lähtiessä napa naukui ja nahka venyi. Aamulla kaveri joutui lähtemään töihin, niin minäpä suuntasin matkani kohti Lappeenrantaa, ja perinteitä kunnioittaen vety Lappeenrannan satamassa

Höyrylaiva s/s Saimaa

Tulipa samalla tarkastettua tämänvuotisen Hiekkalinnan taideteokset, alla muutama kuva niistä.

Urheilusankari Kimi Räikkönen

Ja joku Greenpeacen kannattaja käyny muuntamassa hiekkataidetta 

Arjen sankari, äiti <3

Arjen sankari tässäkin

Ja joukko fiktiivisiä sankareita

Poistuessani satamasta, oli käytävä katsomassa miltä Lappeenrannan keskusta nyt näytti. Eksyin siellä Taito shop:n. Mukaan tarttui tämmöinen

Nyt sormet syyhyten teen keskeneräisiä valmiiksi jos vaikka sen jälkeen pääsisi näitä aloittamaan.

Mutta sunnuntaina takaisin kotiin, ja maanantai menikin pakatessa ja kotia siivotessa. Tänään kello soitti 3.45, ja kaveri oli odottamassa klo 5.15, ja vei lentokentälle. Tukholman kautta Osloon ja Stavangeriin, ja huomenna näillä näkymin kohti pohjoista. Vielä en sen enempää voi kertoilla, mutta toivottavasti saan matkan varrelta postattua upeita maisemakuvia :) 

Vielä muutama kuva lentokentällä olosta ->

Uskolliset matkakumppanit; parkatakki, lentolaukku ja nahkainen olkalaukku

Nälkä iski ;)

Neuletyö (Pinta) sävysävyyn kenkien kanssa  :D
Kutominen Arlandassa muuten kiinnitti huomiota, paljon! Kukaan ei tullut kyselemään, mutta tuijotuksia tuli, ja pitkiä semmoisia. Enpä kyllä bongannut ketään muuta jollla olisi ollut käsityö mukanaan. Kulttuurieroja?

Mukavaa matkustusta. Vaikka eilen tuskailin mahtuuko farkut jalkaan, meni ne ja osottautu hyväksi valinnaksi Norjan sateiseen keliin.